Ergonominen työpiste – näin rakennat toimivan työpisteen

Ergonominen työpiste tukee hyvää työasentoa, mahdollistaa liikkeen ja mukautuu käyttäjän sekä tehtävän työn mukaan. Työpisteen ergonomiaan vaikuttavat niin työtuoli ja -pöytä kuin näytön, näppäimistön ja hiiren sijoittelu. Olennaista on myös se, kuinka pitkään samassa asennossa työskennellään.

Hyvä ergonomia ei tarkoita yhden täydellisen työasennon löytämistä. Paras työasento on sellainen, jota vaihdetaan riittävän usein. Työpisteen tehtävänä on tehdä asentojen vaihtamisesta ja työskentelystä mahdollisimman luontevaa.

Mistä ergonominen työpiste sitten muodostuu? Näillä perusasioilla pääset jo pitkälle.

1. Säädä työtuoli käyttäjän mukaan

Ergonomisen työpisteen rakentaminen kannattaa aloittaa työtuolista. Hyvä työtuoli on säädettävissä käyttäjän mittojen ja työskentelytavan mukaan.

Säädä istuinkorkeus niin, että saat jalat tukevasti lattialle ja pystyt istumaan rennosti. Kiinnitä huomiota myös istuimen syvyyteen, selkänojan tukeen ja käsinojien asentoon. Käsinojien tarkoituksena on tukea käsivarsia ilman, että hartiat nousevat ylöspäin.

Työtuolissa kannattaa hyödyntää myös sen liikkumista ja säätömahdollisuuksia. Tarkoitus ei ole lukita kehoa yhteen asentoon koko työpäiväksi.

2. Säädä työpöytä sopivalle korkeudelle

Työpöydän korkeus vaikuttaa erityisesti ylävartalon ja käsien asentoon. Työskennellessä hartioiden tulisi voida pysyä rentoina ja käsien asettua luontevasti työskentelytasolle.

Korkeussäädettävä työpöytä mahdollistaa työskentelyn sekä istuen että seisten. Seisomista ei tarvitse ajatella istumisen korvaajana, vaan yhtenä tapana lisätä työpäivään vaihtelua.

Jos käytät yhteiskäyttöistä työpistettä, pöydän ja tuolin säädöt kannattaa tarkistaa aina työpisteelle tullessa. Edellisen käyttäjän säädöt ovat harvoin juuri sinulle sopivat.

3. Sijoita näyttö niin, että työskentelyasento pysyy luontevana

Myös näytön sijainnilla on suuri merkitys työpisteen ergonomiaan. Näytön tulisi olla suoraan tai pääasiallisesti käytettävän työskentelysuunnan edessä, jotta päätä ja ylävartaloa ei tarvitse jatkuvasti kiertää.

Näytön korkeutta ja etäisyyttä kannattaa säätää oman näkemisen ja työskentelyn mukaan. Tavoitteena on, että näyttöä voi katsella luontevasti ilman jatkuvaa pään kallistamista tai eteenpäin kurottamista.

Jos käytössä on kaksi tai useampia näyttöjä, niiden sijoittelussa kannattaa huomioida, mitä näyttöä käytät eniten. Pään jatkuvaa kääntämistä sivulta toiselle on hyvä välttää.

4. Pidä näppäimistö ja hiiri riittävän lähellä

Näppäimistön ja hiiren sijoittelu vaikuttaa käsien, hartioiden ja ylävartalon asentoon. Usein käytettävien työvälineiden tulisi olla sellaisella etäisyydellä, ettei niitä tarvitse jatkuvasti kurotella.

Näppäimistön eteen ei myöskään tarvita suurta tyhjää aluetta. Kun näppäimistö ja hiiri ovat lähellä käyttäjää, käsivarret voivat pysyä lähempänä vartaloa ja hartiat rennompina.

Perinteisen hiiren rinnalla on erilaisia ergonomisia hiiriä ja keskitettyjä hiiriohjaimia. Sopiva ratkaisu riippuu käyttäjästä, työskentelytavasta ja siitä, kuinka paljon hiirtä työpäivän aikana käytetään.

5. Tee kannettavalla työskentelystä ergonomisempaa

Kannettava tietokone tekee työnteosta joustavaa, mutta pitkäkestoisessa työskentelyssä pelkkään kannettavaan liittyy ergonominen kompromissi: näyttö ja näppäimistö ovat kiinni toisissaan.

Kun näppäimistö on käsille sopivalla korkeudella, näyttö jää helposti matalalle. Jos näyttöä puolestaan nostetaan, myös näppäimistö nousee mukana.

Kun kannettavalla työskennellään pidempään, työpistettä voi täydentää esimerkiksi erillisellä näytöllä tai kannettavan korokkeella sekä erillisellä näppäimistöllä ja hiirellä. Näin näyttö ja käsien työskentelyalue voidaan sijoittaa toisistaan riippumatta.

6. Huomioi myös valaistus

Ergonominen työpiste ei muodostu pelkästään kalusteista ja työvälineistä. Myös valaistus vaikuttaa työskentelymukavuuteen.

Hyödynnä luonnonvaloa mahdollisuuksien mukaan, mutta sijoita näyttö niin, etteivät ikkunat tai valaisimet aiheuta häiritseviä heijastuksia. Työpisteen valaistusta kannattaa pystyä mukauttamaan työtehtävän ja ympäristön mukaan.

Erityisesti tarkkuutta vaativassa työssä hyvä kohdevalaistus voi täydentää tilan yleisvalaistusta.

7. Paras työasento ei ole sama koko päivää

Vaikka työtuoli, pöytä ja näyttö olisi säädetty täydellisesti, tuntikausien työskentely samassa asennossa ei ole ergonomian tavoite.

Työasentoa kannattaa vaihdella päivän mittaan. Istu välillä eri tavalla, nouse seisomaan ja hyödynnä työpäivän luonnolliset mahdollisuudet liikkumiseen. Kaikkia tehtäviä ei myöskään tarvitse tehdä työpöydän ääressä.

Esimerkiksi puhelun aikana voi nousta kävelemään, ja lyhyetkin tauot paikallaanolosta tuovat työpäivään vaihtelua.

Ergonomisen työpisteen tärkeä ominaisuus onkin se, että se mahdollistaa liikkeen eikä lukitse käyttäjää yhteen asentoon.

Entä jos työpiste vaihtuu?

Hyvä työergonomia on tärkeää myös silloin, kun omaa vakituista työpistettä ei ole. Hybridityössä työpiste voi vaihtua kodin ja toimiston välillä, ja toimistolla käytössä voi olla yhteiskäyttöisiä työpisteitä.

Tällöin korostuvat erityisesti työpisteen helppo säädettävyys ja omat työskentelytottumukset. Työtuolin, pöydän ja näytön säätämisestä kannattaa tehdä rutiini aina uudelle työpisteelle siirryttäessä.

Jos työskentelet paljon eri paikoissa, myös mukana kulkevat työvälineet voivat helpottaa ergonomisen työpisteen rakentamista. Tärkeintä on tunnistaa, mitkä ratkaisut vaikuttavat juuri omaan työskentelyyn eniten.

Ergonominen työpiste rakennetaan käyttäjän mukaan

Kaikille sopivaa yhtä ergonomista työpistettä ei ole. Hyvä työpiste huomioi käyttäjän, työtehtävät, käytettävät laitteet sekä sen, kuinka ja missä työtä tehdään.

Ergonomiaa kannattaakin tarkastella kokonaisuutena yksittäisten tuotteiden sijaan. Toimistolla korostuvat helposti säädettävät ja erilaisille käyttäjille sopivat ratkaisut, kun taas omalla työpisteellä kalusteet ja työvälineet voidaan valita tarkemmin yhden käyttäjän tarpeisiin.

Hyvä työpiste mukautuu käyttäjään ja työntekoon – ei käyttäjä työpisteeseen.

Wulffin ergonomia-asiantuntijat auttavat työpisteiden ergonomian suunnittelussa sekä työympäristöön ja erilaisiin työskentelytapoihin sopivien ratkaisujen löytämisessä.